Täytyypi vähän omaa häntää nostaa (D:n suosiollisella avustuksella tosin, kehui mua niin paljon projektin aikana) kun kokosin sitten itse eilen meidän uuden sängynpäädyn. Ihan ite. Minä, joka tiputtaa tavaroita, kolhii itseään kaikkiin kulmiin ja ei saa minulle heitettyjä esineitä koskaan kiinni. Kivuliain viime aikojen aksidentti oli siivouskomerossa kolistellessani oikean pikkuvarpaan päälle mäjähtäny suuri Maglite...auuuuts! 

En olisi selvinnyt kokoamistehtävästä ilman pätevää kartanlukijaa, joka osoitti oikeat palaset ja koloihin sopivat ruuvit ja tapit. Kiitos D-kulta:). Mun kontolle jäi nostelu, ruuvaaminen, palasten yhdistäminen ja viimein koko höskän paikoilleen nostaminen. Painaa muuten aika kiitettävästi! Note to self: jotain tarttee alleille tehdä, vaikka luulin että minulla ei sellasia ollut, opinpahan että väärässä olin!

Mutta lopussa kiitos seisoo. Lähes kahden tunnin äheltämisen jälkeen pääty on paikoillaan ja patja myös. Sitten kun me jossain vaiheessa saadaan ostettua uus joustinpatja ja unelmien päiväpeitto, ni minä kyllä postaan meidän valmiista makkarista kuvan. Palkaksi illan urakasta otin iltapalaksi 2 kpl mansikka PopTartseja ja CSI:n uusimman jakson:D. I deserved it.

Asiasta toiseen: eilen väkersin itselleni gradulukujärjestyksen. Kolmen kuukauden sellaisen. Ainakin sivumääräisesti valmista pitäis sen mukaan olla marraskuun lopussa. Ja pakkohan se on. Haluan lähtä hyvällä mielellä ja omallatunnolla Vegasiin ja joulunviettoon. Siinäpä tavoitetta kerrakseen...