Helmikuun Stockan kanta-asiakaskataloogin mukana tulla tupsahti 2 kpl etuseteleitä, jotka päätin sitten lyhyehkön harkinnan jälkeen käyttää kokoelmani kartuttamiseen... En mielestäni ole mikään keräilijäluonne, niinku sellasessa postimerkki-pullonkorkki-kolikko -merkityksessä, mutta Kivi-tuikkuja olen koittanut saada hankittua 15-kesäsestä saakka. Tavotteena ois että jokaista väriä on vaan yksi, ja siis kaikki mahdolliset värit. Saa nähdä milloin niitä on jo niin paljon että pitää lakata keräämästä :) Viime vuodet on ollu tosi hiljasta, joten olen jäänyt aika lailla jälkeen tuossa yksi-tai-kaksi-uutta-väriä-vuodessa ilmestymisaikataulussa. Otin sitten viime viikolla vähän spurttia ja hankin lähes sadan euron arvosta Iittalan lasitavaraa. (pakkohan se oli että sai molemmat alennussetelit käytettyä...)

Ultramariini, hiekka, vaaleanpunainen ja vaalea lila löysivät paikkansa muiden lähes parinkymmenen tuikun joukosta.

Noista neljästä väristä mikään ei ole tämän vuoden uutuus, jotka ovat vielä tulossa. Pitäisi kuulemma ilmestyä musta (!) tuikku ja siniturkoosi tässä ihan piakkoin kauppoihin. Samat uutuusvärit tulee tietty Mariskooleihinkin, mutta niitä meillä ei kerätä. Vuosia sitten en voinut edes sietää niiden ulkonäköä lainkaan, mutta ikä on tässäkin asiassa tehny tepposet, sillä oon ruvennu miettimään että kyllä ne tarjoiluastioina ois aika nättejä. Oon vaan hauskuuttanu itteäni miettimällä, että jos pitäs valita kahden tai kolmen Mariskoolin yhteensopiva ryhmä, mitkä värit valitsisin? Onko nuo mainitut esineet herättäneet ristiriitaisia tunteita kenessäkään muussa?

***

Asiasta astiastolle, käytiin nimittäin la-iltana kattomassa leffa nimeltään Juno. Oli muuten aika hyvä. Sellanen pienen leffan olonen elokuva, mutta olihan siinä tietty tuttuja näyttelijöitä, mutta erilaisissa rooleissa kuin olen heitä tottunut näkemään. Hihittääkin sai ihan tarpeeksi jotta leffaa voi kutsua komediaksi. Kiva että vakavasta aiheesta on voitu tehdä ei-niin-vakava elokuva, jolle voi hyvällä omallatunnolla nauraa, ilman että tuntee nauravansa jollekin mille ei saisi nauraa. Minä ainakin toivon että Juno pokkaa pari pystiä tulevissa Oscar-iltamissa, vaikka jonkun jättielokuvan nenän edestä :). Käykää hyvät ihmiset kattomassa tekin!